Sinulla on tietoa,
jota tarvitsemme

Kalastustiedustelu, kartoitustiedustelu, teematiedustelu, kyselytutkimus- erilaisista nimistä huolimatta jokaisen tutkimusmenetelmän tavoitteet ovat samat: kerätä tietoa tavallisilta kansalaisilta. Tiedustelun toteuttamistavasta ja sen sisällöstä riippumatta tutkimuksilla pyritään saamaan kohdejoukkoon kuuluvien ihmisten näkemykset ja mielipiteet talteen. 

Tällä sivulla on tietoa kalastustiedusteluiden toteutuksen lähtökohdista ja niiden käytännön toteutuksesta, sekä tiedustelujen tulosten hyödyntämisestä vesistöjen ja kalakantojen tilan seurannassa. Löydät myös vastauksia yleisimpiin kalastustiedusteluihin liittyviin kysymyksiin.

 

Miksi kalastustiedusteluja tehdään ja mihin ne liittyvät?

Merkittävä osa Suomessa tehtävistä kalastustiedusteluista tehdään ympäristöluvissa määrättyihin velvoitteisiin liittyen. Ympäristöluvassa on saatettu määrätä toiminnanharjoittaja (ympäristöluvan saaja) seuraamaan toiminnan vaikutuksia ympäristössä. Ympäristöluvan saaja esittää ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle tarkkailusuunniteman, joka pitää sisällään ne menetelmät ja toteuttamistavat, joilla toiminnan oletettuja vaikutuksia  vaikutusvesistössä tarkkaillaan. ELY-keskuksen kalatalousviranomaiset hyväksyvät kalakantojen ja kalastuksen seurantaan liittyvät tarkkailumenetelmät. Tällä toimintatavalla viranomaiset valvovat yleisen kalataloudellisen edun toteutumista.  Kalataloudellisissa velvoitetarkkailussa kalastustiedustelu on ollut yksi eniten käytetyimmistä menetelmistä, jolla on selvitetty esimerkiksi jätevesien vaikutuksia kalastukselle ja saaliille. Vesistökuormittajien velvoitteisiin liittyen esimerkiksi Kokemänjoen vesistöalueella kaikkien suurten reittivesistöjen (Näsijärven reitti, Vanajaveden reitti, Kyrösjärven ja Siuron reitti, Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen edustan merialue) kalataloudellista tilaa on selvitetty kalastustiedusteluilla säännöllisesti 70-luvulta lähtien.

Alueellisesti toimivat kalatalousalueet (aikaisemmin kalastusalueet) ja paikallisesti toimivat osakaskunnat (vesialueiden omistajat) on laissa velvoitettu hoitamaan kalakantojaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Lisäksi vesialueiden omistajat on määrätty järjestämään kalastus vesialueillaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi.  Edellä mainitut velvoitteet ovat varsin haastavia, sillä näiden vaatimusten toteuttaminen vaatii asianosaisilta tarkkaa tietoa vesialueilla tapahtuvan kalastuksen määrästä, pyyntivälineiden käytöstä ja niiden pyyntiponnistuksesta sekä tietoa vesialueen kalansaaliista ja kalakantojen tilasta. Kalatalousviranomaiset ohjaavat kalatalousalueita ja osakaskuntia ns. tietoon perustuvaan vesien ja kalakantojen hoitoon. Tarvittavan tiedon saamiseksi kalatalousalueet ja osakaskunnat voivat toteuttaa kalastustiedusteluita, joilla kerätään tarvittavaa tietoa hoitotyön toteuttamiseksi.

Kalastustiedustelu on hyvä menetelmä kerätä laaja-alaisesti tietoa kohdevesistön kalastuksesta, pyynnistä ja saaliista. Kalastustiedustelun kysymyksillä voidaan samanaikaisesti kartoittaa kalastajien näkemyksiä kalastuksen järjestämisestä ja vesialueen kalastusmahdollisuuksista. Kalatalousalueiden ja vesialueiden omistajien pitkäjänteisen työn toteuttamiseksi olisi hyödyllistä, jos kalastustiedustelun kohdevesistössä voisi toteuttaa noin 5-10 vuoden välein ja kalastustiedustelun toteuttamistapa pyrittäisiin pitämään mahdollisimman paljon samanlaisena, jotta vuosien väliset tulokset olisivat vertailukelpoisia.

Kalatalousalueen toteuttamasta kalastustiedustelusta esimerkkinä voidaan mainita esimerkiksi Näsijärven kalatalousalueen vuosina 2008 ja 2018 toteuttamat kalastustiedustelut, joiden tuloksia hyödynnettiin mm. kuhan istutustauon vaikutusten arvioinnissa ja Näsijärven järvitaimen ja järvilohi-istutusten vaikutusten arvoimisessa. Kalastustiedustelulla kerättiin tietoa myös kalastuksen määrän ja pyyntimuotojen muutoksesta, joita hyödynnetään kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman laadinnassa. 

Ympäristö- ja kalatalousviranomaiset voivat myös itse tehdä kyselytutkimuksia tai niitä voidaan toteuttaa eri organisaatioiden toimesta viranomaisten toimeksiannosta.  Näillä tiedusteluilla kerätään yleensä sellaista tietoa, jota velvoitetarkkailuiden tai kalatalousalueiden ja vesialueiden omistajien tiedusteluilla ei ole saatu, mutta joka on tarpeellista viranomaistyön toteutuksen kannalta.  Tämän kaltaiset tiedustelut ovat usein spesifisiä teematiedusteluita, joilla pyritään samaan tietoa tiettyyn ongelmaan tai asiaan. Toisaalta teematiedustelut saattavat liittyä viranomaisten toteuttamiin pitkäaikaisseurantoihin tai tilastotietojen saamiseen.

Viranomaisten toteuttamista spesifisistä tiedusteluista esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa vesistöjen säännöstelykäytäntöjen muuttamiseen liittyvät mielipidekartoitus- tiedustelut. Pitkäaikaisseurannoista ja tilastointeihin liittyvistä tiedusteluista voidaan esimerkkeinä antaa LUKE:n toteuttama Viehekalastus kalatalousalueilla tiedustelu, jonka tavoitteena on selvittää viehekalastuksen määrää eri kalatalousalueilla. Tämän tiedustelun tulosten perusteella jaetaan kalastonhoitomaksuista kertyviä tuloja vesialueiden omistajille. Vapaa-ajankalastuksen kehitykseen liittyvää tilastotietoa kerätään puolestaan Luonnonvarakeskuksen toteuttaman vapaa-ajankalastustiedustelun avulla. Erilaiset tutkimusorganisaatiot (yliopistot, säätiöt, instituutit, yhdistykset ja konsultit) puolestaan toteuttavat hyvin monenlaisia tiedusteluita, jotka liittyvät erillistutkimuksiin tai pitkäaikaisseurantoihin. 

Kenelle kalastustiedustelut kohdennetaan?

Kalastuslupien lunastaneille kotitalouksille kohdistettu kalastustiedustelu on käytetyin tiedustelun toteuttamistapa. On järkevää ja kustannustehokasta kohdistaa kalastustiedustelu niille henkilöille ja kotitalouksille, jotka lähtökohtaisesti ovat lunastaneet kalastusluvan ja oletettavasti tästä syystä ovat kalasteneet tutkimusvesistössä. Useassa tapauksessa on niin, että rajallisten resurssien takia kalastustiedustelua ei voida lähettää kaikille luvan lunastaneille, vaan luvan lunastaneista otetaan riittävän laaja otanta, joille tiedustelu lähetetään. Kalastuslupiin perustuvassa tiedustelussa pyritään huomioimaan eri kalastuslupamuodot (vapakalatusluvat ja kiinteiden pyydysten luvat), jotta tiedustelu antaisi oikean kuvan eri pyyntimenetelmien käytöstä ja niiden saalismääristä.  

Kalastusluvan lunastaneille kotitalouksille kohdistetun tiedustelun hyvänä puolena on, että tiedustelun vastausaktiivisuus ja kalastaneiden kotitalouksien osuus on suuri, mikä antaa hyvän kuvan kohdevesistön kalastuksesta, pyynnistä ja saaliista.  Menetelmän heikkoina puolina voidaan pitää sitä, että nykyisin kalastusluvan lunastaneiden tietojen kerääminen on työlästä ja luvanmyyntipisteistä  kalastusluvan lunastaneiden yhteystiedot ovat puutteellisia.  Toisena huonona puolena voidaan mainita, että kalastuslupiin perustuva kalastustiedustelustelu ei huomioi niiden henkilöiden kalastusta, jotka yleisellä kalastusoikeudella ovat harrastaneet onkimistä ja pilkkimistä. Kalastuslupiin perustuvalla kalastustiedustelulla voidaan selvittää niin järvien, merialueiden, erityiskoskikalastuskohteiden kuin lohijokien kalastusta.

Vesialueilla, joissa kalastuslupien myynti on vähäistä, tai joissa suurin osa kalastuksesta muodostuu yleisellä kalastusoikeudella tapahtuvasta onkimisesta ja pilkkimisestä, kalastustiedustelu voidaan kohdentaa tutkimusalueella olevien kiinteistöjen (vakituisesti asutut kiinteistöt ja mökit) omistajille. Kiinteistöjen omistajatiedot pyydetään Maanmittauslaitokselta. Kiinteistöjen omistajille kohdennetulla tiedustelulla saadaan selville vain kiinteistöjen omistajien harjoittama kalastus. Tämä toteuttamistapa ei näin ollen huomioi niiden henkilöiden kalastusta, jotka asuvat tutkimusalueen ulkopuolella, mutta jotka kalastavat kohdevesistössä. Kiinteistörekisteriin perustuvia kalastustiedusteluita on toteutettu yleensä pienissä puro- ja jokivesistöissä. Toisaalta menetelmää voidaan käyttää niissä tilanteissa, joissa tahdotaan kartoittaa esimerkiksi pienen tai keskisuuren järven rantakiinteistöjen omistajien kalastusta, ja samalla tiedustella heiltä vesistön tilaan tai sen kunnostamiseen liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä. 

Väestörekisteriin perustuva kalastustiedustelu on toteuttamistavaltaan kaikkein laajin. Menetelmää käytetään, kun tahdotaan selvittää laajan vesistökokonaisuuden kalastusta. Tavallisesti laaja vesistökokonaisuus pitää sisällään useita osa-alueita, jotka voivat olla erillisiä järviä, järven selkäalueita tai joen osia. Menetelmässä vastaajien vastaukset käsitellään osa-alueittain, jolloin saadaan tarkempi kuva eri osa-alueiden kalastuksesta.  

Väestörekisteriin pohjautuvassa kalastustiedustelussa tutkimusalueen kunnissa asuvista kotitalouksista otetaan otanta, joille kalastustiedustelu kohdennetaan. Väestörekisteriin perustuvan tiedustelun kotitalouksien yhteystiedot pyydetään Digi- ja viestintävirastokeskukselta. Toteuttamistavasta johtuen alueen väestöstä pyritään ottamaan riittävän suuri ja edustava otanta. Oikein valitulla otannalla pyritään siihen, että otanta kuvastaisi hyvin alueen keskimääräistä kotitaloutta, ja että heiltä saatavat vastaukset antaisivat oikean kuvan kotitalouksien harjoittamasta kalastuksesta. 

Menetelmän huonona puolena voidaan pitää, että isosta otannasta johtuen lähetettävien lomakkeiden määrä on suuri, mikä nostaa menetelmän toteuttamisen kustannuksia. Menetelmän toisena heikkoutena voidaan pitää menetelmän antamien tulosten laskentaa. Esimerkiksi yhden vastaajan keskimääräistä suurempi kalastus tai saalis saattaa voimakkaasti vaikuttaa laskennallisesti tuloksiin. Menetelmän hyvänä puolena on puolestaan se, että menetelmä huomioi kaikilla tavoilla tapahtuvan kalastuksen (yleinen kalastusoikeus, kalastonhoitomaksulla tapahtuva vapakalastus ja muilla kalastusluvilla tapahtuva kalastus). 

Väestörekisteriin perustuvasta kalastustiedustelusta esimerkkinä voidaan mainita KVVY Tutkimus Oy:n kolmen vuoden välein toteuttama Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalastustiedustelu, joka lähetetään 6 500:lle Kokemäenjoen jokivarren kuntien sekä Luvian, Porin ja Merikarvian kotitalouksille.   

Mitä tietoa kalastustiedusteluilla kerätään ja miksi?

Kalastustiedustelulla arvioidaan vesialueen kalastajamäärää. Kalastajamäärää voidaan arvioida kalastaneiden kotitalouksien määränä ja kalastaneiden henkilöiden määränä. Yleensä kalastustiedustelut ovat kotitalouskohtaisia, mutta kalastaneiden henkilöiden määrän laskemiseksi kalastustiedustelussa kysytään “Montako henkilöä taloudesta osallistui kalastukseen?”. 

Kalastustiedustelun yksi päätavoitteista on selvittää, mitä pyyntivälineitä vesialueella on käytetty ja arvioida näiden pyyntivälineiden pyyntiponnistusta. Pyyntiponnistuksella tarkoitetaan pyydyksellä tehdyn “kalastustyön” määrää. Pyydyksen käyttö tarkoittaa sitä,  kuinka moni kalastaja on käyttänyt kyseistä pyyntivälinettä omassa kalastuksessaan eli kuinka suosittu pyyntiväline on ollut kalastajien keskuudessa.  Useassa tapauksessa esimerkiksi onkiminen ja pilkkiminen ovat suosittuja  pyyntimuotoja vastaajien keskuudessa, mutta todellisuudessa näiden pyyntivälineiden pyyntiponnistus saattaa jäädä alhaisemmksi kuin katiskoiden ja verkkojen. Passiivisina pyyntivälineinä katiskat ja verkot ovat pyynnissä vedessä kauan, minkä vuoksi niiden pyyntiponnistukset muodostuvat korkeiksi.

Kalastustiedustelun toinen päätavoite on selvittää tutkimusvesistön kokonaissaalis.  On hyvä huomioida, että kalastustiedustelun toteutustavasta riippuu, kuinka tarkan kuvan kalastustiedustelu antaa kokonaissaaliista. Tulosten käsittelyssä voidaan selvittää, miten kokonaissaalis on jakautunut eri pyyntivälineiden kesken, ja mikä on kokonaissaaliin lajijakauma. Suhteuttamalla kokonaissaalis vesialueella kalastaneiden ruokakuntien ja kalastajien määriin voidaan laskea keskimääräisiä ruokakuntakohtaisia (kg/ruokakunta) ja kalastajakohtaisia (kg/kalastaja) saaliita. Määrävuosina samanlailla toteutettavilla kalastustiedusteluilla voidaan seurata eri kalalajien saaliiden kehittymistä, mikä antaa mahdollisuuden arvioida kalaistutusten, kalakantojen hoitotoimien ja kalastussäädösten vaikutuksia kalakantojen tilaan.

Kalastustiedustelun yhteydessä kartoitetaan kalastajien kokemia tekijöitä, jotka haittaavat alueella tapahtuvaa kalastusta. Kalastusta haittaavat tekijät voivat liittyä vesistökuormitukseen ja säännöstelyyn (jätevedet, pohjien liettyminen, vedenpinnan säännöstely ym.), vesistön tilaan (rehevöityminen, levähaitat, pyydysten likaantuminen ym.), kalakannan tilaa (vähempiarvoisten kalalajien runsaus) ja kalastuksen sosiaalisiin tekijöihin (lupien saannin vaikeus, kalastajia liian paljon,  veneliikenne ym.). 

Pitkäaikaisten kalastusta haittaavien tekijöiden muutosten havaitsemisen kannalta olisi olennaista, että tiedustelussa olevia kalastushaittatekijöitä ja niiden haitta-asteikkoja pidettäisiin samana, jotta saadut tulokset olisivat vertailukelpoisia. Kalastusta haittaavista tekijöistä voidaan koostaa aikasarjoja, jotka mahdollistavat muutostrendien havaitsemisen.  Tietoa kalastajien kokemista kalastushaitoista voidaan käyttää hyväksi niin vesistöjen kunnostustoimien käynnistämisessä kuin kalastuksen kehittämistoimissa.

Kalastustiedustelulla voidaan kartoittaa myös vesialueella tapahtuvan ravustuksen määrää ja saaliita. On hyvä muistaa, että useimmiten kalastustiedustelun perusjoukkona ovat ne kotitaloudet, jotka ovat lunastaneet kalastusluvan. Tämän takia kalastustiedustelua ei yleensä lähetetä vain ravustuslupia lunastaneille kotitalouksille, jonka vuoksi kalastustiedustelun antama arvio ravustaneiden kotitalouksien määrästä ja rapusaaliista on vain suuntaa antava. Jos vesialueen ravustuksen määrä ja saalis tahdotaan huomioida kunnolla, tulisi tiedustelu kohdentaa myös ravustusluvan lunastaneille kotitalouksille.

Kalastustiedustelun lopussa on yleensä kohta, johon tiedustelun vastaajat pääsevät antamaan vapaamuotoiset kommentit tutkimusalueen kalastuksesta, kalakannan ja vesistön tilasta. Paikallisilla ihmisillä on usein täsmällistä tietoa ja havaintoja kalakantojen ja vesistöjen tilasta, mikä on arvokasta tietoa tutkijoille.   

Kuinka kalastustiedustelu toteutetaan?

Kalastusta koskevan tiedustelun voi saada kuka tahansa, koska kalastustiedustelu voidaan kohdistaa kalastusluvan lunastaneiden henkilöiden lisäksi niin kiinteistöjen omistajille kun tietyllä paikkakunnalla asuville kotitalouksille. 

Kalastuslupien lunastaneille kotitalouksille kohdistettu kalastustiedustelu on yleisin tapa toteuttaa kalastustiedustelu. Tavallisesti kalastustiedustelua ei voida lähettää kaikille luvan lunastanielle henkilöille, vaan heistä otetaan riittävän laaja ja edustava otanta, joille tiedustelu lähetetään. Kalastusluvan lunastaneille kotitalouksille kohdistetun tiedustelun hyvänä puolena on, että tiedustelu kohdennetaan tutkimusalueella kalastaville henkilöille, minkä ansiosta tiedustelun vastausaktiivisuus ja kalastaneiden kotitalouksien määrä on korkea.  Tiedustelussa huomioidaan sekä vapakalastuslupien että seisovien pyydysten (verkot, katiskat ja koukkupyydykset) lupia lunastaneet kotitaloudet. Kalastuslupiin perustuva kalastustiedustelu ei kuitenkaan huomioi yleisellä kalastusoikeudella tapahtuvaa onkimista ja pilkkimistä. Kalastuslupiin perustuvilla kalastustiedusteluilla voidaan selvittää niin  erityiskoskikalastuskohteiden kuin lohijokien kalastajien, kalastuksen määrää ja saaliita.

Koska kalastustiedustelun toteuttamista ohjaavat rajalliset resurssit, tiedustelua ei ole usein mahdollista lähettää kaikille kohdehenkilöille (kalastusluvan lunastaneet, kaikki kiinteistön omistajat ja kaikki kunnassa asuvat), vaan kohderyhmästä joudutaan valitsemaan riittävän kokoinen ja edustava otanta. Kalastustiedustelun tulosten laskennassa otantaan kuuluvien vastaajien tulokset laajennetaan käsittämään koko perusjokkoa. Näin ollen yksittäisen vastaajan ilmoittama keskimääräinen kalastus ja saalis edustavat myös useampaa otannan ulkopuolle jäänyttä taloutta.  Vastaamatta jättäminen, “ei kalastusta”- vastauksen antaminen tai runsaasti kalastusta harjoittaneen henkilön vastaus tulee laskennallisten laajennusten kautta vaikuttamaan osaltaan kalastustiedustelun tuloksiin.  

Toteuttamissamme kalastustiedusteluissa otamme asianosaisiin yhteyttä aina postitse jaettavalla kirjeellä. Perinteisesti tiedustelun kohdehenkilöitä on pyydetty palauttamaan vastauslomake kirjekuoressa, jonka postimaksu on valmiiksi maksettu. Viime vuosien aikana on kehitetty myös sähköisiä tiedustelun toteuttamismenetelmiä.

Kalastustiedustelu perustuu tiedustelun toteuttajan ja vastaajan väliseen luottamukseen. Yksityistietoja käsiteltäessä toimintaamme ohjaa myös tietosuoja-asetus. Tutustu tietosuojakäytäntöihimme tästä.  Puolueettomana tutkimusorganisaationa toimimme luotettavasti ja avoimesti tiedustelun vastaajia kohtaan. Tiedustelussa käytettyjä henkilötietoja tai vastauksia ei käsitellä yksilöllisesti, vaan niistä koostetaan tuloksia, joista yksilöllisiä vastauksia ei voida erotella.  Ymmärrämme hyvin, että usein kalastusasiat ja saalistiedot ovat kalastajille henkilökohtaisia ja tärkeitä asioita, jonka vuoksi emme voi luovuttaa yksilöityjä tietoja edes vesialueiden omistajille tai kalatalousalueille. Myöskään tiedustelun toteutukseen käytettyjä henkilö- ja osoitetietoja ei luovuteta kolmannelle osapuolelle.

Kalastustiedustelujen vastaukset kerätään palautuslomakkeista ja sähköisistä vastausalustoista. Yksittäisten henkilöiden vastaukset tallennetaan tietokantaan ja vastauksista lasketaan kotitalous- ja kalastajakohtaisia keskimääräisiä pyynti- ja saalistietoja, jotka laskennellisten laajennuskertoimien kautta laajennetaan koskemaan koko perusjoukkoa. Kalastustiedustelun tuloksista koostetaan raportti, joka on kalatalousalueiden ja ympäristö- ja kalatalousviranomaisten käytettävissä. 

Kalastustiedustelun tuloksia käytetään laaja-alaisesti kalataloudellisissa velvoitetarkkailuissa kalastajamäärien, pyynnin, saaliiden ja kalastusta haittaavien tekijöiden seurannoissa. Viranomaiset arvioivat tulosten kautta vesistökuormituksen tai muun ihmistoiminnan aiheuttamia vaikutuksia vesistössä. Kalastustiedustelut tuottavat tietoa myös kalatalousalueille ja vesialuiden omistajille. Kalatalousalueet ja vesialueiden omistajat voivat käyttää kalastustiedustelujen tuloksia vesialueiden ja kalakantojen hoitotyössä.  

Usein kysyttyä

Kalastustiedustelun toteutustapoja on useita. Olet saattanut saada kalastustiedustelun, koska olet omistajana kiinteistöstä, joka sijaitsee tutkittavan vesistön lähellä. Kalastustiedustelulla tässä tapauksessa selvitetään alueella olevien kiinteistöjen omistajien kalastusta kohdevesistössä, ja tiedustelulla pyritään lisäksi kartoittamaan, mikä merkitys vesistöllä on kiinteistöjen omistajille.

Laajoissa koko jokivesistöä koskevissa kalastustiedusteluissa tiedustelu saatetaan kohdistaa tutkumusalueen kunnissa vakituisesti asuville ja vapaa-ajan asunnon omistaville kotitalouksilla. Näin ollen olet saattanut saada kalastustiedustelun vain asuinkuntasi perusteella. Vaikka et olisi kalastanut ollenkaan tutkimusalueella, on myös “ei kalastusta” -vastauksesi meille tärkeä.

Kalastustiedustelujen standartoitu toteuttamistapa on kontaktoida vastaajat kolme kertaa. Tällä menetelmällä pyritään parantamaan tiedustelun vastausprosenttia. Yleensä ensimmäisen kontaktikierroksen jälkeen vastaavat kaikkein innokkaimmat kalastajat, ja he, jotka eivät koe tiedustelua kovin tärkeäksi, eivät kiirehdi vastauksen lähettämistä. Noin kahden viikon kuluttua lähetetään muistutuskirje tiedusteluun vastaamisesta niille, jotka eivät vielä ole vastanneet.  Kolmennella eli viimeisellä kerralla lähetetään uusi vastauslomake siltä varalta että alkuperäinen on kadonnut. Kolmannen kontaktin jälkeen myös merkittävä osa ei kalastaneita tai vähän kalastaneita henkilöitä täyttää ja palauttaa lomakkeen. 

Mikäli et ole kalastanut tutkimusalueella lainkaan, niin helpoiten tämän tiedon voit antaa meille käyttämällä sähköistä vastauslomaketta. Antamalla “ei kalastanut”- vastauksen sähköisellä lomakkeella hoidat helposti tutkimukseen osallistumisen. Kiitos vastauksestasi!

ON. Useimmiten kalastustiedustelu kohdennetaan vain tietylle osalle kotitalouksista, jotka edustavat otantaa kalastustiedustelun kohderyhmästä. Näin ollen vastauksesi edustaa tiedustelun toteuttamistavasta johtuen useampaa kotitaloutta. Antamasi  “ei kalastanut”- vastaus on tiedustelun toteutuksen kannalta siis  yhtä tärkeä kuin aktiivisen kalastajan vastaus.

Kalastustiedustelussa on ilmoitettu, onko tiedustelu kotitalouskohtainen vai henkilökohtainen. Yleensä kalastustiedustelulla kartoitetaan kotitalouteen kuuluvien henkilöiden kalastusta ja saaliita. Kotitaloutta koskevissa kalastustiedusteluissa pyydetään merkitsemään kaikkien kotitalouteen kuuluvien henkilöiden tutkimusaluetta koskeva kalastus ja saalis.

Muistiin perustuvat saalistiedot ovat usein jonkin verran epätarkkoja, mutta kalastajan itsensä tekemät arviot kalasaaliista ja kalastuksen määrästä ovat kuitenkin suuruusluokaltaan oikeita, ja nämä tiedot ovat riittäviä suhteellisen luotettavien tulosten saamiseksi. Hiukan epätarkatkin arviot ovat arvokkaampia kuin se, ettei pyynnin ja saaliin määrää ole arvioitu lainkaan. 

Vaikka hauki, ahven ja kuha ovatkin kalastajien eniten saamia saalislajeja niin sisävesistä kuin merialueelta, ja ne yleensä ilmoitetaan edustavasti kalastustiedusteluissa, myös harvinaisilla ja vähän saaliiksi saaduilla kalalajeilla on merkittävä tutkimuksellinen arvo kalastustiedusteluissa. Kalastajien ilmoittamat harvinaiset kalahavainnot auttavat kartoittamaan kalalajien esiintymistä ja niiden leviämistä. Merialueen kalastustiedusteluiden kautta saaduilla havainnoilla mustatäplätokosta  voidaan arvioida tämän lajin leviämistä ja kannan vahvistumista. Sisävesien ankeriaan tai harjuksen saalisilmoituksilla saadaan arvokasta tietoa näiden vähälukuisten kalalajien esiintymistä. Eli jos olet saanut harvinaista tai vähälukuista kalalajia edustavia yksilöitä saaliiksi tutkimusvesistöstä, niin ilmoitathan niistä muiden saalislajien ohella.

Kalastustiedustelun kohdevesistö on yleensä jaettu useampaan osa-alueeseen. Esimerkiksi kalataloudellisissa velvoitetarkkailuissa tutkimusalue on saatettu jakaa jätevesien oletettuun vaikutusalueeseen (kuormitusalue) ja vertailualueeseen (ei kuormitettu). Suurissa reittivesistöissä tutkimusalue on puolestaan saatettu jakaa eri selkäalueisiin, jotka yhdessä muodostavat tutkimusalueen. Yleensä kalastustiedusteluun vastanneiden henkilöiden pyynti, saalis ja kalastushaittavastaukset kohdistetaan sille osa-alueelle, joka on ollut vastaajan pääasiallinen kalastuspaikka. Kalastustiedustelun tulosten käsittelyn ja laskennallisten tekijöiden avulla on mahdollista arvioida eri osa-alueiden tuloksia keskenään, ja siten voidaan esimerkiksi verrata kuormitusalueen tuloksia vertailualueen kanssa.

Vastaamalla tiedusteluun autat meitä